FIN  Kolme viikkoa kesälomasta mennyt ja tänään vihdoinkin melkein vapaa päivä. Siis melkein. Outin uutukainen sai nimekseen Saku ja hänen korvansa piti liimata. Toinen tehtävä tälle päivälle on luovuttaa hoitokoira Samu kotiväelleen tässä illansuussa. Loppuajan saakin sitten tehdä mitä lystää eli ei yhtikäs mitään.

Torstai oli tosiaan melko kiireinen. Aamusta yhdeksän maissa oltiin Saukkolassa. Ajamisesta tarpeekseni saaneena lykkäsin Roomsterin avaimet Annicalle, en jaksanut ajaa Karjaalle ja takas. Päivittelin blogia odotellessani Sarin ja Aulin tuloa. Pojatkin olivat saaneet päähänsä taas vähän parturoida tonttia eli tulivat konesahoineen kaatamaan puita. Hyvä, saadaan liiteriin täytettä ja takkaan puita. Seuraavaksi oli vuorossa Kassun siistiminen tulevia näyttelyitä varten. Sari nappasi pienen mustan matkaansa, nimeksi tuli Gimli. Samassa, kun Sari ja Auli olivat poistuneet pihasta, kurvasivat Inka ja Sini hakemaan valkoista neitiä. Ihastus oli silminnähtävää molemmin puolin, neitosta kutsutaan tästedes Vaulaksi. Tässä vaiheessa olin jo nukahtaa istualleen ja tyttöjen poistuttua otin puolen tunnin nokoset. Seuraavaksi olikin vuorossa Iran luovutus uuteen perheeseen. Niinpä talo on tyhjentynyt ylimääräisistä koirista. Verdihän lähti Izan ja Rafalin mukaan joksikin aikaa Quickin tilalle Puolaan. Poika oli käynyt torstaina siellä silmätarkastuksessa ja terveen paperit sai. Nyt sitten odotamme jännityksellä mahdollisia näyttelytuloksia.

Eilen perjantaina mentiin taas tukka tötteröllä. Annica tuli palauttamaan autoa heti aamusta, muttei edes kahvia saanut ennenkuin sännättiin Pusulaan Sintin kanssa hampusia vedättämään. Kaksi alakulmuria eivät suostuneet irtoamaan ja toinen pysyvä kulmuri oli vääntyä väärään asentoon (onneksi se etsi heti oikean paikan, kun este oli pois tieltä). Sitten kiireesti kahvit hörpittyämme kiirehdittiin Karjaalle, Annican työ kutsui. Itse ajelin kotiin, jossa eka trimmiasiakas jo portilla odottelikin. Pojatkin olivat ilmestyneet taas puusavottaan. Oli pikkuisen työläämpi turkki omalla kasvatillani, otti aikaa melkein kolme tuntia. Seuraavana vuorossa sapuskan teko työmiehille ja taas Roomsterin keula kohti Karjaata, Annicalla oli kolme koiraa näyttelyputsia vailla. Kiitos iltasaunasta, kotiin tulin kymmenen hujakoilla, ruokin koirat ja päivä oli pulkassa. Pomokin jo kyseli, josko ehtisin vähän käymään töissä ja lupasin sunnuntaina yrittää, muut päivät lopusta lomasta on jo melko ylösotettuja. Notta ei tässä juur ehdi sammaloitua .

Juuri saamani tiedon mukaan Helsingin kaikkien rotujen näyttelyssä Tuomarinkartanossa Hänen Korvallisuutensa Kaaka eli FI MVA Backout's All That Jazz on ollut valkoisten ROP. Onnittelut ja kiitos Inka!