FIN  Siis onhan nuo pikku-ukot niin syötävän suloisia! Tuhotytöt ovat jo ison koiran kokoisia ja osaavat jopa hetken olla rauhallisia, niinpä taloon tuli vilskettä mustien poikien myötä. Ovat ukkelit kovin tomeria, ei ole äitiä ikävä. Portaat mennään alas-ylös vauhdilla, luita (ja mattoja) nakerretaan pikku naskalit rouskuttaen. Ulkona pojat seikkailevat rohkeasti, tontti on otettu haltuun ja sitä jo vähän vahditaankin. Huomisaamuna on ikävän paikka, kun toinen lähtee uuteen kotiin, niisk. Toivottavasti viimeisellekin löytyy oma perhe pian. Luopuminen on yhtä tuskaa, varsinkin, kun on jonkun aikaa seuraillut niiden touhuja. Mutta järkevästi ajatellen on parempi antaa niille mahdollisuus omiin ihmisiin, mulla on jo niin monta rapsuteltavaa itselläni.

Niin siitä kesäyön rauhasta piti puhumani. Yksi parhaista hankinnoistani koskaan on ollut ilmalämpöpumppu. Nyt helteellä on mukavaa paitsi itselle niin myös koirille tulla sisälle ihanan viileään, lämpötila ulkona kun alkaa olla kuin huonosti lämmitetyssä saunassa. Iltasapuskan jälkeen koirat kävivät vielä ulkona ja makaavat nyt pitkin viileitä lattioita koivet oikosenaan. Kiri ja Quick ovat löytäneet toisensa, nukkuvat pylly vasten pyllyä nahkasohvalla, viileä kai sekin on. Vieraat lähtivät ja minäkin saan taas kömpiä omaan punkkaani nukkumaan. Että sellasta kesäyön rauhaa, hyvää yötä!